01 touko Terveisiä Välinehuollon ammatillisilta koulutuspäiviltä 2024
Suomen Välinehuoltajayhdistys järjesti vuosittaiset Välinehuollon ammatilliset koulutuspäivät 25.-26.4.2024 ja meillä Suomen Välinehuollolta oltiin tietysti mukana tässä erittäin vilkkaassa ja jälleen kerran mainiosti toteutetussa tapahtumassa!
Lämminhenkisestä tunnelmasta inspiroituneena kokosimme artikkelin omista kokemuksistamme sekä puheenvuoroistamme päivien aikana – aina vipinästä ständillämme luentoihin niin desinfektioaineista kuin tekoälystä välinehuollon apuna. Palaa kanssamme koulutuspäivien tunnelmaan!
Ständillä vipinää ja hyviä keskusteluja
Hotel Arthurissa Helsingissä järjestetyssä tapahtumassa oli paikalla osallistujia runsain mitoin, yhteensä noin 120 henkeä niin välinehuoltajia kuin alan yritysten edustajia sekä opiskelijoita. Yrityksiä näytteilleasettajina oli hieman alle 20.
Tunnelma oli mainio, ja ständiämme pääasiassa hoitanut Kaarinan toimipaikkamme tuotantovastaava Riina Törnroth kävi monia hyviä keskusteluja kiinnostuneiden vieraiden kanssa.
Kiitos kaikille, jotka kävitte moikkaamassa – oli mukava niin tavata tuttuja välinehuoltajia asiakasorganisaatioistamme kuin tuttuja tavarantoimittajia näytteilleasettajien joukosta, ja tietysti myöskin uusia kasvoja!
Täyttä asiaa desinfiointiaineiden käyttökohteista
Helsingin toimipaikkavastaavamme Ville Kivisalmi, joka oli osaltaan myös järjestämässä tapahtumaa Suomen Välinehuoltajat ry:n puolesta, piti torstaina kiinnostavan ja käytännönläheisen luennon aiheesta “Oikea desinfiointiaine oikeaan kohteeseen”.
Luennon alussa kerrattiin, mitä mikrobit ovat, miten desinfiointiaineet niihin vaikuttavat ja miten pitkään mikrobit viihtyvät erilaisilla pinnoilla ja erilaisissa olosuhteissa. Näiden mikrobien toimintakyvyttömäksi tekeminen on meidän päivittäistä työtämme Suomen Välinehuollossa, ja siinä apunamme toimivat mm. desinfektioaineet.
Ville avasi desinfektioaineiden erilaisia ryhmiä ja kertoi sitten aineista käyttökohteen mukaan. Tiivistämme Villen luennon pääkohdat vielä tähän:
- Pääjaotteluna voidaan pitää jakoa klassisiin desinfektioaineisiin, joilla desinfioidaan puhtaita pintoja, ja ns. peseviin desinfektioaineisiin, joilla voi desinfioida myös likaisia pintoja.
- Tärkeää desinfiointiaineen valinnassa on myös se, mitä desinfioidaan: instrumentteja vai pintoja.
- Desinfektioaineen valinnassa otetaan huomioon myös sen teho eri mikrobeihin, kyky kestää lian kuormitusta, desinfektioaika, vaikutukset materiaaleihin, työturvallisuus, vaikutukset ympäristöön sekä aineen hinta.
- Desinfektioaineen teho tulee aina testata yllä luetelluilta aspekteilta ennen sen luotettavaa käyttöä terveydenhuollon instrumenttien desinfioinnissa, ja aineen teho tulee aina varmistaa jälleenmyyjältä tai valmistajalta.
- Desinfektioaineiden käytön tulee olla vastuullista, ne tulee hankkia luotettavalta toimittajalta ja oman yksikön kemikaalikuormitukseen on hyvä pyrkiä vaikuttamaan.
Tekoäly auttaa – mutta ei korvaa ihmistä välinehuollossa
Torstain toisesta luennostamme vastasi Suomen Välinehuollon toimitusjohtaja Taru Mattila, joka kertoi tekoälyn käytöstä välinehuoltotyön apuna. Ohjelmistoyritys a.i.mater on kehittänyt Suomen Välinehuollon käyttöön oman ääniohjausjärjestelmä Nopteran, joka ohjaa välinehuoltajien työtä ja tukee instrumenttien seurantaa.
Järjestelmä hyödyntää koneoppimista, eli kone opettelee sille annetusta datasta itsenäisesti ja opettelee myös kirjautuneen käyttäjän tavan puhua. Näin välinehuoltajan ei tarvitse opetella järjestelmää, vaan järjestelmä opettelee hänet. Järjestelmä oppii myös välineistä käytetyt synonyymit sekä kunkin käyttäjän puhetavan ja murteen.
Ääniohjausjärjestelmän tärkeimpiä hyötyjä ovat:
- Se tukee aseptista työjärjestystä kun työskentelyn välissä ei vaadita kirjoitustyötä, missä hanskat pitää ottaa pois ja ottaa uudet hanskat kirjaamisten jälkeen.
- Se vapauttaa kädet sataprosenttisesti välinehuoltoon.
- Se vahvistaa instrumenttien jäljitettävyyttä kun tilauslomake muodostuu sanelun perusteella jo pesupuolella.
Tulevaisuudessa tekoäly voi esimerkiksi tukea entistä vahvemmin työnohjauksessa ja perehdytyksessä sekä varasto- ja logistiikkaseurannassa ja myös yhdistyä entistä saumattomammin muihin olemassa oleviin toiminnanohjausjärjestelmiin.
Vaikka tekoäly tukee työtämme välinehuollossa, on tärkeää muistaa Tarun loppusanat luennolta: “Yksikään kone, laite, älyteknologia tai järjestelmä ei voi mitenkään korvata koulutettua, osaavaa ja alastaan motivoitunutta välinehuoltajaa. Ne ovat vain välinehuoltajan työkaluja toteuttaa työtään mahdollisimman hyvin.”
Voit lukea ääniohjausjärjestelmästä enemmän artikkelistamme, joka julkaistiin järjestelmän käyttöönoton yhteydessä.
Kiitos mahtavasta, hienosti järjestetystä tapahtumasta ja mukavista kohtaamisista sen aikana!
Toivottavat Suomen Välinehuollosta:
Riina, Ville ja Taru
Sorry, the comment form is closed at this time.