Voiko autoklaavi räjähtää?

Suora vastaus: kyllä voi. Harvinaista, mutta mahdollista. Kysymys ei kuitenkaan ole siitä, räjähtääkö autoklaavi — vaan siitä, mitä tapahtuu kun kriittinen laite pettää. Terveydenhuollossa se tarkoittaa yleensä yhtä asiaa: peruttuja toimenpiteitä ja potilaita, joita ei saada hoidettua.

Miten 1800-luvun löytö elää edelleen välinehuollossa

Kun pienien elämänmuotojen olemassaolo alkoi valjeta ihmiskunnalle 1600-luvun lopulla, kesti vielä parisataa vuotta ennen kuin ymmärrettiin, että ne myös tappavat ihmisiä. Ranskalainen Louis Pasteur (1822–1895) todisti ensimmäistä kertaa tieteellisin menetelmin, että mikrobit lisääntyvät jo olemassa olevista mikrobeista eivätkä synny tyhjästä. Hän myös osoitti, että kuumentaminen tappaa ne. Ranskalainen laivasto ei siis enää joutunut kärsimään pilaantuneesta viinistä, kun Pasteur neuvoi kiehauttamaan punaviinin ennen laivoille lastaamista. Kukapa viitsisi sotia pahan punkun voimalla.

Autoklaavi on tämän oivalluksen suora perintö. Korkeassa paineessa toimiva höyry tappaa mm. bakteerit, niiden itiöt ja virukset tehokkaammin kuin mikään muu käytännöllinen menetelmä. Siksi se on terveydenhuollon välinehuollon selkäranka.

Koska autoklaavi toimii korkeassa paineessa, se on luonteeltaan painelaite. Suomessa painelaitteita valvoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, jolla on omat rekisteröinti- ja tarkastusvaatimuksensa. Säätely ei ole byrokratiaa sen itsensä tähden — se on yksi keskeisimmistä syistä siihen, miksi vakavat tapaturmat ovat Suomessa harvinaisia.

Turvallisuus vaatii enemmän kuin lain minimin

Painelaitelainsäädäntö asettaa pohjan. Ammattimainen välinehuolto vaatii kuitenkin enemmän.

Autoklaaviin kuuluu varoventtiili, jonka tehtävä on olla tarkoituksella laitteen heikoin lenkki. Jos paine pääsee kohoamaan liikaa, venttiili laukeaa ja päästää paineen ulos hallitusti ennen kuin mitään vakavampaa tapahtuu. Sillä on nimellispaine, jossa sen pitää toimia — ei liian myöhään, ei liian aikaisin. Jotta tiedetään, että se toimii, se testataan.

Testaaminen on vasta lähtökohta. Autoklaavit myös validoidaan — eli dokumentoidusti todistetaan, että laite tekee sen, mitä sen pitää tehdä, niissä olosuhteissa kuin se tekee sen. Suomen Välinehuolto revalidoi autoklaavien sterilointiohjelmat säännöllisesti ja suunnitellusti vuosittain revalidointiohjelmansa mukaisesti. Validointi ei ole pelkkä paperi. Se on näyttö siitä, että prosessi toimii luotettavasti — ei pelkästään tänään, vaan systemaattisesti.

Revalidoinnin ohella autoklaaveja testataan muillakin tavoin, ja steriloinnin yhteydessä toteutetaan aina eräkohtaista valvontaa. Autoklaavin tiiviys todennetaan siihen ohjelmoiduilla tiiviystesteillä, ja höyryn tunkeutuminen vaikeisiin kohteisiin varmistetaan Bowie & Dick -testipakkausten avulla. Sterilointiteho varmistetaan mikrobiologisin indikaattorein laatujärjestelmän määrittelemällä tavalla. Eräkohtaiseen valvontaan kuuluu poikkeuksetta lämpö- ja painekäyrien tulkinta sekä niiden hyväksyminen ennen sterilointikuorman vapauttamista. Jokaisessa sterilointipakkauksessa on prosessi-indikaattori, jonka avulla steriloitu pakkaus voidaan yksiselitteisesti erottaa steriloimattomasta.

Monessa oman välinehuollon yksikössä tähän tasoon ei päästä. Ei siksi, että ihmiset olisivat huolimattomia, vaan siksi, että resurssit ovat rajallisia ja osaaminen on hajautunut.

Mitä tapahtuu, kun prosessi pettää

Onnettomuudet ovat harvinaisia. Mutta niitä on kuitenkin tapahtunut, ja molemmat tunnetut tapaukset kertovat saman tarinan: riski ei tullut laitteesta, vaan prosessin pettämisestä.

Elintarviketehdas, 2009. Suorahöyrypataan kehittyi ylipainetta. Mekaaninen varoventtiili ei auennut — se oli jumiutunut, koska tuotetta oli päässyt mekanismiin. Kansi avautui paineen voimasta ja yksi rikkoontunut kiinnike lensi tuotantotilan poikki. Myöhemmin kävi ilmi, että venttiili oli toiminut oikein kyllä — testattaessa ruuvipenkissä. Normaalissa käytössä se ei toiminut.

Rengastehdas, Nurmijärvi, 2005. Suomen ainoa tiedossa oleva vakava autoklaavionnettomuus. Oven avaamisessa oli ollut ongelmia jo kuukausia, ja apuna oli alettu käyttää rautakankea. Heinäkuussa irtosi oven asentoa rajaava tappi — pieni komponentti, jonka tehtävä oli estää oven kääntyminen yli sallitun. Kun kammio saavutti normaalin käyttöpaineen, lukitusmekanismi ei pitänyt. Päätykansi sinkoutui irti ja yksi työntekijä menehtyi.

Onnettomuustutkinta nimesi syiksi käyttöohjeidenvastaisen toiminnan, puutteelliset riskikartoitukset ja laiminlyödyn perehdytyksen. Laite ei ollut viallinen. Prosessi oli.

Miten tämä näkyy käytännön välinehuollossa

Ammattimaisesti hoidettu välinehuolto tarkoittaa, että laitteet ovat kunnossa, prosessit on dokumentoitu ja henkilöstöllä on osaaminen tunnistaa poikkeama ennen kuin se kasvaa ongelmaksi. Suomen välinehuollon toiminnassa tämä tarkoittaa ISO 13485 -sertifioitua laadunhallintajärjestelmää, säännöllisiä validointeja ja koulutettua välinehuoltohenkilöstöä kolmessa toimipisteessä.

Autoklaavi ei räjähdä oikein käytetyssä ja kunnossapidetyssä ympäristössä. Oikein käyttäminen on järjestelmä — ei yksittäinen teko.

Voiko autoklaavi räjähtää? Kyllä voi. Mutta meillä se ei ainakaan tule tapahtumaan.

Usein kysytyt kysymykset