Välinehuolto kuuluu erottamattomasti jokaisen terveydenhuollon yksikön arkeen – se on välttämätön osa hoitoketjua. Samalla se ei kuitenkaan aina ole yksikön ydinosaamista samassa mittakaavassa kuin asiantunteva potilastyö ja silti sen hoitaminen asianmukaisesti vaatii huomattavia henkilöstö-, tila- ja laiteresursseja.
Milloin viimeksi laskitte, mitä välinehuollon toteutus teillä todella maksaa?
On tärkeää ymmärtää välinehuollon kulurakennetta ja todellisia kustannuksia, kun yksiköiden budjeteista päätetään organisaatioiden johdon ja hallinnon tasolla. Syvennetään ymmärrystä siitä, mistä välinehuollon kustannukset todellisuudessa syntyvät, ja millaiset säästöt välinehuollon ulkoistuksella on mahdollista saavuttaa.
Välinehuollon kustannuksista suurin osa syntyy henkilöstökuluista
Tiesitkö, että välinehuollon kustannuksista suurin osa syntyy henkilöstökuluista? Havainnollistetaan asiaa tarkemmin kahden erilaisen esimerkin kautta: hammashoitolan välinehuollon sekä kokonaisen hyvinvointialueen välinehuollon avulla.
Case hammashoitola
Monessa hammashoitolassa pelkät henkilöstökulut ovat suuremmat kuin koko välinehuollon ulkoistettu palvelu. Otetaan case-esimerkki Länsi-Suomen alueella sijaitsevasta keskikokoisesta hammashoitolasta, josta olemme saaneet tietoomme potilaskäyntimäärät ja välinehuoltajien lukumäärän.
Hammashoitolassa on ollut vuonna 2025 tammi-huhtikuun aikana keskimäärin 1704 potilaskäyntiä kuukaudessa ja toimipisteessä työskentelee neljä välinehuoltajaa.
Välinehuolto toteutettuna omassa yksikössä
Tällaisen potilasmäärän välinehuoltoon tässä kyseisessä hammashoitolassa tarvitaan tällä hetkellä:
- 4 välinehuoltajaa, joiden yhteenlaskettu palkkakustannus on 13 800 € / kk
- Summa sisältää vastavalmistuneen välinehuoltajan pohjapalkan 2300 € / kk / hlö + työnantajan sivukulut (ilman vuoro-, ikä- tai henkilökohtaisia lisiä).
- Pääkaupunkiseudulla vastavalmistuneen välinehuoltajan pohjapalkka olisi 2600 € / kk / hlö + sivukulut (ilman vuoro-, ikä- tai henkilökohtaisia lisiä).
- Muut kulut: Tilat, sähkö, vesi, materiaalit, validoinnit, huollot, poissaolojärjestelyt, laitteet, sekä välinehuoltajien koulutus ja perehdytys.
Näiden yhteiskustannus on haarukassa 5000 – 10 000 € / kk.
Välinehuollon kokonaiskustannukseksi muodostuu näin vähintään 18 800 € tai jopa 23 800 € / kk.
Välinehuolto ulkoistettuna
Kun välinehuolto ulkoistetaan edellä mainitussa hammashoitolassa, jossa on 1704 potilaskäyntiä kuukaudessa, tarkoittaa se toiminnalle seuraavanlaisia kustannuksia:
- Välinehuolto 12 133 € / kk
- Kuljetukset 630 € / kk
Kun kyseisen hammashoitolan välinehuolto ulkoistetaan, kokonaiskustannukseksi tulee yhteensä 12 763 € / kk.
Välinehuollon koko toteutus maksaa ulkoistettuna vähemmän kuin tällä hetkellä kyseisen hammashoitolan välinehuollon pelkät henkilöstökulut.
Välinehuollon ulkoistaminen tämän case-esimerkin hammashoitolan kohdalla tarkoittaa lähes 13 000 € kuukausisäästöjä ja vuositasolla jopa 72 000 € – 132 000 € säästöpotentiaalia.
Hammashoitoloita voi yhdellä hyvinvointialueella olla parista kymmenestä jopa yli viiteenkymmeneen hoitolaan. Hammashoitoloiden lisäksi hyvinvointialueella on terveyskeskuksia, neuvoloita, vuodeosastoja ja sairaaloita, jotka kaikki tarvitsevat myös välinehuoltoa. Tällöin kyseessä on jopa useiden miljoonien säästöpotentiaali yhdellä hyvinvointialueella.
Case hyvinvointialue
Asetetaan hammashoitolan välinehuollon laskelma nyt suurempaan mittakaavaan. Nimittäin itse asiassa kokonaisen hyvinvointialueen välinehuollon kustannuksista suurin osa syntyy yhtä lailla henkilöstöresursseista – ei laitteista.
Välinehuollossa laitteet ovat toki myös kalliita: rikkoutuneen autoklaavin korjaaminen, huoltaminen tai pelkkä vuosittainen validointi maksaa tuhansia euroja. Käyttöikänsä loppupuolella olevan autoklaavin korvaaminen uudella maksaa kymmeniä tuhansia euroja.
Todelliset kustannukset ja riskit liittyvät kuitenkin henkilöstöön:
- riittävän ammattitaitoisen työvoiman saatavuus
- sairauspoissaolojen ja lomien vaikutus toimintaan
- palkkojen ja sivukulujen nousu.
Monilla suurilla hyvinvointialueilla menee jopa useamman henkilön työaika pelkästään sijaisjärjestelyjen hoitamiseen välinehuollon osalta. Se on kallista aikaa, joka ei lisää palvelun arvoa – mutta on pakollista, jotta toimintakatkoksia ei synny.
Lisäksi oma välinehuolto maksaa aina, kun se toteutetaan itse – riippumatta siitä, onko potilaita paljon vai vähän. Erityisen kallista on järjestää henkilöstön lomat.
Kun välinehuolto on ulkoistettu, kustannusrakenne muuttuu täysin:
- Hyvinvointialue maksaa välinehuoltopalvelusta vain toteutetun välinehuollon mukaisesti: vähemmän potilaita tarkoittaa myös pienempiä välinehuoltokuluja.
- Loma-ajat eivät ole välinehuollon osalta lisäkustannus, vaan säästö hyvinvointialueen budjetissa.
- Osaavan henkilöstön saatavuudesta vastaa palveluntuottaja. Meillä Suomen Välinehuollossa työskentelee ainoastaan välinehuoltoon kouluttautuneita ja erikoistuneita ammattilaisia.
- Terveydenhuollon henkilöstö voi keskittyä siihen, mikä on tärkeintä – potilastyöhön.
Pärjäisikö vähemmällä?
Huomion arvoista on, että tarvittavien välinehuoltajien määrä case-esimerkissä pohjautuu kyseisen hammashoitolan nykyisiin tarpeisiin, mihin vaikuttaa suoraan moni asia kuten kyseisen yksikön laitekapasiteetti ja sijaisjärjestelyt.
Laskutoimituksessa käytetyt luvut eivät siten välttämättä toteudu kaikissa yksiköissä, joissa välinehuolto toteutetaan itse.
On mahdollista, että joissain yksiköissä tarvitaan enemmän välinehuoltajia tai vastaavasti joissain yksiköissä pienemmälläkin määrällä välinehuoltajia pärjätään – tai ainakin yritetään pärjätä.
Useimmiten on kuitenkin niin, että pienempi henkilöstömäärä toimii vain hyvin harvoissa ihannetilanteissa, kun laitteet ovat melko uusia ja huoltotarvetta vuositasolla vain vähän.
Instrumenttimäärien vaihtelut, sairastelut ja muut poikkeustilanteet vaativat oikeasti enemmän koulutettua henkilökuntaa, teknisiä varajärjestelmiä ja laajaa laitekapasiteettia, jotta välinehuolto voidaan toteuttaa aina laadukkaasti ja vaaditussa aikataulussa tilanteesta riippumatta.
Ulkoistamalla pienenevät paitsi kustannukset, myös riskit
Ulkoistettu välinehuolto ei ole vain kustannustehokkuutta. Se tuo turvaa ja jatkuvuutta, kun kriittinen toiminto toteutuu ilman katkoksia. Kustannusten lisäksi myös riskit pienenevät, kun terveydenhuollon yksikön välinehuollon toteutus ei enää ole yhden autoklaavin varassa.
Ulkoistamalla:
- kustannukset muuttuvat ennustettaviksi
- henkilöstö- ja laiteriskit siirtyvät palveluntuottajalle
- potilaskäyntejä ei tarvitse perua laiteongelmien tai henkilöstöhaasteiden takia.
Suomen Välinehuollossa työskentelee pelkästään välinehuoltoon kouluttautuneita välinehuoltajia. Henkilöstöä on aina riittävästi – niin vakituisia, kuin tarpeen vaatiessa kutsuttavia – hoitamaan asiakkaidemme välineiden puhdistuksen laadukkaasti ja ajallaan. Jokaisessa toimipisteessä on myös tekniset varajärjestelmät ja laaja laitekapasiteetti sen lisäksi, että force majeure -tilanteessa pystymme siirtämään toimintoja tai henkilöstöä myös välinehuoltokeskusten välillä.
Tämä takaa toimintavarmuuden, laadun ja kustannustehokkuuden. Asiakkaidemme terveydenhuollon yksiköissä ei synny toimintakatkoksia missään tilanteessa steriilien instrumenttien saatavuuden vuoksi. Kenenkään ei tarvitse tehdä välinehuoltoa kiireessä oman työnsä ohessa tai joissain tilanteissa vielä liian vähäisillä tiedoilla ja taidoilla. Ja tietysti kulut pienenevät ulkoistuksen ansiosta, kun välinehuollon tilat ja laitteet ovat suunnitellut suuremmille materiaalivirroille.
Tiesitkö, että asiakkaat voivat tarvittaessa myös vuokrata instrumentteja kauttamme?
Lasketaan, mitä säästöt tarkoittaisivat teidän yksiköllenne
Ota yhteyttä, niin selvitetään, millaisia säästöjä teidän yksikkönne saavuttaa välinehuollon ulkoistamisella. Kartoitustapaaminen on täysin maksuton, eikä sido teitä vielä mihinkään!
Työskentelemme niin pienten kuin suurien terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Räätälöimme palvelun niin, että se vastaa aikataulullisesti ja sisällöllisesti kunkin asiakkaan yksilöllisiä tarpeita.