Kun suun terveydenhuollon yksikössä lasketaan oman välinehuollon kulut, laskuun otetaan yleensä laitehankinnat ja ehkä sähkö. Henkilöstön käyttämä aika jää usein laskematta. Eräässä suun terveydenhuollon yksikössä se oli 2,5 tuntia hammashoitajaa kohden joka ainoa päivä.
Mitä oman välinehuollon pyörittäminen todella maksaa juuri teidän yksikössänne? Laskemme sen yhdessä. Kartoitus on maksuton eikä sido mihinkään.
Pyydä maksuton kartoitus →Välinehuolto ei ole vain ”koneen laittamista päälle”
Instrumenttien pesu, desinfiointi ja sterilointi noudattavat tarkkoja prosesseja, joissa ei ole oikotietä. Hammashoitoinstrumentit ovat lääkinnällisiä laitteita, ja niiden uudelleenkäsittelyyn sovelletaan EU:n MDR-asetusta sekä muunmuassa SFS-EN ISO 17664 -standardia. Jokaisella käsittelykierroksella on omat tarkistuspisteensä.
Käytännössä hammashoitajan tai suuhygienistin aikaa kuluu välineiden pakkaamiseen, sterilointilaitteeseen laittamiseen, kirjaamiseen ja pois ottamiseen. Kun tekijä on koulutettu suun terveydenhuollon ammattilainen eikä välinehuoltaja, se on kallista, ja usein täysin näkymätöntä kuluissa.
2,5 tuntia päivässä per hammashoitaja
Eräässä suun terveydenhuollon yksikössä seurattiin tarkasti, kuinka paljon henkilöstön työaikaa kului välinehuoltoon. Tulos: hammashoitajaa kohden noin 2,5 tuntia joka päivä.
Lähes kolmannes yhden ammattilaisen kahdeksantuntisesta päivästä. Muuhun kuin potilastyöhön.
Kun tähän lisää sairauspoissaolot, lomasijaisuudet ja ne päivät, kun sterilointilaitteeseen hajoaa eikä sijaista saa, kuva alkaa muuttua. Välinehuolto ei ole vain arjen taustahumina. Se on henkilöstöresurssi, jota ei näy palkkalaskelmassa omana rivinään, mutta joka kuluu sieltä silti.
Laitteet vanhenevat, ja uusiminen maksaa
Yksikössä oli myös toinen ongelma: oma laitteisto lähestyi käyttöikänsä loppua. Pesukoneet ja autoklaavit eivät kestä ikuisesti, ja laiterikot tulevat poikkeuksetta pahimpaan hetkeen.
Laitteiston uusimiseen olisi tarvittu noin 100 000 euron investointi. Raha, jota ei olisi voinut laittaa enää uusiin vastaanottohuoneisiin, henkilöstöön tai toiminnan kehittämiseen.
Välinehuoltotitila on myös sidottua kapasiteettia. Kun välinehuolto ulkoistetaan, siitä vapautuva huone on mahdollista muuttaa hoitohuoneeksi, joka lisää lääkärin tai hammashoitajan vastaanottoaikaa ilman rakennushanketta. Kaikista kriittisin tilanne on kuitenkin laiterikko: kun välinehuolto on jumissa, toimenpiteitä joudutaan perumaan. Se tarkoittaa pidentyviä jonotusaikoja, hoitotakuun paineita ja henkilökunnan kapasiteetin hukkaamista. Yksityisellä sektorilla siihen liittyy myös suora tulonmenetys.
Koulutettu hoitohenkilökunta käyttää tunteja päivässä välinehuoltoon — ei potilastyöhön.
Kesällä ja jouluna välinehuolto ei lomaile. Sijaistarve pysyy, kustannukset kasvavat.
Autoklaavit ja pesukoneet vanhenevat. Uusiminen sitoo pääomaa, joka ei tuota hoitokapasiteettia.
Tilaa, joka ei sovi potilasvastaanottoon — ja joka ulkoistamisen myötä vapautuisi hoitohuoneeksi.
Korjaus maksaa, odottaminen maksaa ja peruttu toimenpide maksaa. Laiterikko on kolme laskua yhdellä kertaa.
Mitä tapahtui, kun välinehuolto ulkoistettiin
Yksikkö päätti ulkoistaa välinehuollon kokonaan. Instrumentit lähtivät matkustamaan ammattilaisten käsiteltäviksi.
Muutos näkyi arjessa nopeasti. Suuhygienistien aika palasi potilaisiin. Hoitokäyntejä kertyi enemmän, ja yhdellä käynnillä pystyttiin toteuttamaan useampia toimenpiteitä, kun instrumenteista ei enää tarvinnut nipistää niukkuuden takia.
Käyntimäärät kasvoivat: kahdeksan kuukauden seurantajaksolla käyntejä kertyi noin 1 900 enemmän kuin vuotta aiemmin. Vastaanottoaikoja vapautui kaksi lisää joka päivä.
Hoitotakuu suun terveydenhuollossa on säilynyt koko ulkoistuksen ajan.
Hybridimalli: ei kaikkea kerralla
Täydellinen ulkoistaminen on yksi vaihtoehto. Mutta se ei ole ainoa.
Hybridimallissa osa instrumenteista tai osa toimipisteistä siirtyy ulkoiselle palveluntarjoajalle, kun taas muu toiminta jatkuu entiseen tapaan. Muutos ei vaadi koko organisaation uudelleenjärjestelyä yhdellä kertaa, mutta vaikutukset näkyvät silti nopeasti arjessa.
Erityisesti silloin, kun oma laitteisto alkaa ikääntyä tai sijaisuudet tuottavat jatkuvaa päänvaivaa, hybridimalli on konkreettinen tapa kokeilla, miltä arki näyttäisi ilman välinehuollon koordinointitaakkaa.
Suomen välinehuollon sopimusasiakkaille on saatavilla vuokrainstrumentteja tilanteisiin, joissa oma instrumenttikanta ei muuten riittäisi ulkoistuksen toteuttamiseen. Steriloituja settejä toimitetaan käyttövalmiina, jolloin siirtyminen ei kaadu instrumenttimäärään.
Henkilöstökulut, laitehuolto, tila, sijaiskustannukset — kokonaisluku yllättää usein. Ota yhteyttä, niin käydään läpi teidän tilanteenne ja lasketaan yhdessä, mitä vaihtoehdot käytännössä tarkoittaisivat.
Kartoitustapaaminen on maksuton eikä sido teitä mihinkään. Teemme yhteistyötä niin yksittäisten hammashoitoloiden kuin suurempien suun terveydenhuollon yksiköiden kanssa.
Kartoitetaan tilanneUsein kysytyt kysymykset
Siirtyminen on mahdollista suunnitella portaittain. Yksikön koosta ja instrumenttimääristä riippuen prosessi voi alkaa muutamassa viikossa.
Vertailu kannattaa tehdä kokonaiskustannusten pohjalta. Laskuun kuuluvat henkilöstön käyttämä aika, laitehuolto, sijaiskustannukset, tila ja tuleva investointitarve. Pelkkä palvelumaksu ei kerro koko kuvaa.
Luotettavalla palveluntarjoajalla on varakapasiteettia ja toimintaa useammassa toimipisteessä. Sopimusehdoissa on syytä varmistaa palvelutasositoumus ja miten häiriötilanteisiin vastataan.
Soveltuvuus riippuu enemmän instrumenttimäärästä, toimenpideprofiilista ja henkilöstötilanteesta kuin yksikön koosta. Parhaiten malli toimii yksiköissä, joissa on merkittävä instrumenttivirta ja tarve toimintavarmuudelle. Kartoitetaan yhdessä, mitä malli teidän tilanteessanne tarkoittaisi.